tiistai 18. helmikuuta 2014

Sallimus, hyväksyminen

 Niin siinä sitten kävi että sairastuin seuraavaksi itse vatsatautiin, taas. Juuri viime kuussa, ja TAAS+ kaksi kuumetautia kahden kuukauden sisällä. Ynnä muun perheen sairastelut. Otti päähän. 
Aika pian tällaisissa tilanteissa alan kuitenkin epäröimään päähän ottamisen sallittavuutta. 
Onko soveliasta suuttua näin vähäpätöisistä asioista?

En silti mahtanut tuntemuksilleni mitään.

Tänä päivänä olen sitä mieltä että se ON soveliasta, ja hyväksikin. Padotut tunteet, pienetkin, purkautuu aina. Ja yleensä silloin, kun niillä ei ole mitään tekemistä sen hetkisen (elämän)tilanteen kanssa.

Siis saa suuttua, kiukutella, murista ja ottaa päähän!
Hyväksyä tunteensa ja sitä myöten itsensä.

Mitä mörököllimpi, sen enempi syliä vailla <3
(pätee myös aikuisiin.)

11 kommenttia:

  1. Voi kurja kun tulit kipeeksi. Toivottavasti siellä voidaan jo paremmin. Toki saa suututtaa. Mun mielestä on hyvä välillä heittäytyä kiukkuun ja sitten taas kuitenkin nousta sieltä kun huomaa miten paljon on sitä hyvääkin. Se tekee hyvää. Välillä suuttua ja taas huomata se kaikki hyvä. Sitä tarvitsee jokainen.
    Meilläkin on sairasteltu koko talvi! Kuumeessa jokainen vuoronperään. Kun yksi paranee, niin toinen alkaa sairastaa ja kun koko lenkki on heitetty niin se alkaakin taas jo alusta. Tylsää sekin että nyt kun lapsilla hiihtoloma ja voisi tehdä jotain yhdessä niin taas yksi kuumeessa :(( (mutta oksutautia meillä ei ole vielä tänä talvena ollut, se on inhottava. *kopkop*!)

    VastaaPoista
  2. Joo,tänään taas ollut huonompi olo mutta pääasia ettei enempää potilaita edelleenkään! Ja niinhän se menee että mitä enemmän porukkaa sen enemmän tautivaaraa, tylsää vaan että tuntuu tulevan uudestaan vaan samat taudit :(

    Tosi kurjaa että teillä kuumetta lomalla, sekin riittää että yksi sairastaa niin eipäs siitä kauheasti mitään muutkaan lähde tekemään. Toivotaan että pieni paranee pikapikaa ja saatte nauttia lomapäivistä <3

    VastaaPoista
  3. No voi.
    Paranemisen tuulahduksia toivon sinne teille!
    Vimppa kuva sulatti mun syrämmen:)♥
    Ja juu. Tunteet pitää saada päästää ulos, joten sallimusta , sallimusta kiukun suhteen.
    PAljastan silti huokaavani, että tilanteessani joululta asti kestäneen mystisen ihottuman kanssa(tuubi poikineen erilaisia voiteita upotettu nassuun ja antibioottikin menee....vaan kutina ja punoitus sisukkaasti pinnassa)ottaisin vatsatautivaihturin enemmän kuin mielelläni.
    Sallin itselleni kiukuttelun kanssa.

    Mutta hei, kultaa ja hopeaa hiihdosta ja miehet hoiti kiekkoillen tiensä neljän sakkiin. Ei paha. Huomaan itsestäni löytyvän penkkiurheilijaa.....

    Toivottavasti tautimokoma jättää teidät rauhaan.....
    Tämä hassu talvi. Pöpötkin sinnikkäämpiä kun pakkanen on tipotiessään.

    Voimaa. Iloa. Valoa. Ihania ootte♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä ihmettä tuollainen ihottuma voisi olla?? Laitan sinulle sähköpostia kun saan aikaa, tietynlaista kokemusta ihottumista ja niiden lopullisesta parantumisesta löytyy meidän perheestä, vaikkakin atooppisesta.

      Itsekin olen sairauslomalla, joten arvostan terveyttä ja elämästä nauttimista äärettömästi. Nämä vatsataudit ym tuovat omalla kohdallani aina takapakkia toipumiseeni. Kirjoitan siitäkin sinulle enemmän yksityisesti.

      Pienen penkkiurheilijan olen minäkin itsestäni löytänyt :) Kuinka hyvää tekeekään hypähtää sohvalta ylös riemusta!

      Voimaa ja iloa sinulle, ihana olet itsekin <3

      Poista
    2. Vaan mistä saan spostiosoitteesi??

      Poista
  4. Heippa ♥
    Olen kuullut, että vatsatautia on paljon liikkeellä,
    täälläkin päin..
    Vielä ei onneksi ole minuun iskenyt.
    Hain tänään apteekista Probioottia, jospa se suojelis hiukan, uskon.

    Ihana kuvasarja pojastasi,
    voi toista ♥

    Halauksia sinulle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieheni toi juuri tullessaan maitohappobakteerit viemästä eskarilaista ja tilasinpa vielä lakkakääpää(rauhoittaa, lievittää stressiä)mitä on vuosituhansia käytetty lääkkeenä Kiinassa. On ollut vaikeampia päiviä mutta tänään aamu sarasti taas valoisampana, kuinka arvostankaan sitä <3

      Pieni poju on tuommoinen tunnemies. Vielä kun sanat ei riitä, on helpompi näyttää tuntemuksensa eleillä ja tunteenpurkauksilla jotta tulee ymmärretyksi.

      Halauksin Pau <3

      Poista
  5. Kiitos tästä, todella! Jatkan kiukuttelua :) Ja teille sinne toipumista toivon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kiukuttelun voima kunniaan :) Täällä tilanne rauhoittunut, miesväki edelleen sairastumatta joten alkaa olemaan toivoa että se oli tässä!

      Levollista viikonloppua sinulle*

      Poista
  6. Totta, mörököllit kaipaavat syliä. Minäkin sairastin monta monta oksennustautia, kun tytöt olivat pieniä. Aina minä nappasin ne, mies ei koskaan. Nyt täytyy iloita siitä, etten ole vuosiin enää potenut mahatautia, on se sen verran kenkku tauti. Toivottavasti olette jo kaikki terveitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ehkä kasvatan itselleni nyt horjumatonta vastustuskykyä tulevia vuosia varten :) Ja kiitos, nyt ollaan tervettä porukkaa*

      Poista